Rekrytointipäätösten eri polut
Työelämässä nähdään erilaisia lähestymistapoja rekrytointiin. Jotkut johtajat pitäytyvät hyväksi havaituissa malleissa ja etsivät tiimeihinsä henkilöitä, joiden tausta, kokemus ja koulutus noudattavat tiettyä kaavaa. Tällainen lähestymistapa tuo jatkuvuutta ja ennustettavuutta, mikä voi olla erityisen arvokasta tietyissä toimintaympäristöissä.
Joidenkin organisaatioiden toimintaympäristö edellyttääkin tarkasti määriteltyä osaamista ja koulutusta. Esimerkiksi lääketieteen, oikeustieteen ja tiettyjen teknisten alojen tehtävissä korkeakoulututkinto tarjoaa välttämättömän osaamisperustan. Yliopistokoulutus antaa monilla aloilla syvällistä teoreettista ymmärrystä ja kriittisen ajattelun taitoja, jotka voivat olla tehtävän onnistuneen hoitamisen kannalta keskeisiä.
Toisaalta on johtajia, jotka aktiivisesti hakevat tiimeihinsä monimuotoisuutta. He näkevät arvoa erilaisissa taustoissa, kokemuksissa ja näkökulmissa, jotka voivat tuoda organisaatioon uudenlaista ajattelua.
Suorahakukonsultin näkökulma: Rekrytoinnin moniulotteisuus
Monimuotoisuus näkyy suorahakukonsultin laatimassa finalistiehdokasesittelyssä. Rekrytoinnissa on monia ulottuvuuksia ja näkökulmia, ja suorahakukonsultilla on keskeinen rooli organisaatioiden tukemisessa todellisten osaamistarpeiden tunnistamisessa sekä niihin sopivien profiilien löytämisessä.
On tärkeää huomioida, että erilaiset tehtävät ja organisaatiot edellyttävät erilaisia lähestymistapoja. Joskus vahva substanssiosaaminen ja formaali koulutus ovat välttämättömiä, kun taas toisissa tehtävissä monipuolinen tausta ja mukautumiskyky voivat tuoda enemmän lisäarvoa.
”Skills first” -ajattelu
Maailmalla on nähtävissä selkeä trendi kohti ”skills first” -rekrytointia – mallia, jossa painotetaan konkreettisia taitoja ja osaamista. Tämä kehitys on ollut erityisen voimakasta teknologia-alalla, jossa osaaminen vanhenee nopeasti ja jatkuva oppiminen on välttämätöntä.
Kehitys on ollut monivaiheista, ja siihen on vaikuttanut useita tekijöitä:
- Teknologia-ala: Teknologia-sektori arvostaa käytännön taitoja ja käsillä olevaa kokemusta enemmän kuin muodollista koulutusta.
- Taloudelliset muutokset: Taloudelliset muutokset ovat pakottaneet yritykset priorisoimaan tehokkuutta ja sopeutumiskykyä, mikä tekee taitopohjaisesta palkkaamisesta houkuttelevampaa.
- Koulutuksen puutteet: Perinteiset koulutusjärjestelmät joskus jäävät jälkeen teollisuuden tarpeista, mikä kannustaa työnantajia etsimään ehdokkaita, joilla on tietyt taidot.
- Monimuotoisuus ja osallisuus: Tämä lähestymistapa auttaa luomaan osallistavampia työpaikkoja keskittymällä kykyihin eikä tutkintoihin.
Suomessa kehitys on ollut moniulotteista. Joillakin aloilla nähdään selkeää siirtymää kohti osaamisperusteista rekrytointia, kun taas toisilla formaalilla koulutuksella on edelleen vahva asema.
Erilaisen osaamisen hyödyntäminen organisaatiossa
Organisaatioiden kyky hyödyntää erilaista osaamista on sidoksissa johtamiskulttuuriin ja työympäristöön. Johtajalla on merkittävä rooli siinä, miten erilaisia näkökulmia ja osaamista osataan yhdistää ja hyödyntää.
Parhaimmillaan tiimissä on tasapainoinen yhdistelmä erityisasiantuntijoita, käytännön kokemuksen omaavia tekijöitä, laaja-alaisia osaajia ja epätyypillisistä taustoista tulleita uudenlaisen ajattelun tuojia.
Rekrytoinnin tulevaisuus
Tulevaisuudessa rekrytoinnissa korostunee yhä enemmän jatkuvan oppimisen merkitys ja kyky sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Rekrytoinnissa keskeistä on loppujen lopuksi tunnistaa, millaista osaamista organisaatio todella tarvitsee ja mikä on paras tapa varmistaa sen saatavuus. Johtajilla on vaativa tehtävä tasapainoilla erilaisten tarpeiden ja tavoitteiden välillä:
- Välittömien osaamistarpeiden tyydyttäminen vs. pitkän aikavälin potentiaali
- Tiimin nykyisen dynamiikan säilyttäminen vs. uusien näkökulmien tuominen
- Varmojen valintojen tekeminen vs. mahdollisuuksien avaaminen uusille osaajille
Olipa rekrytointistrategia mikä tahansa, keskeistä on sen tietoinen valinta ja kyky perustella päätökset organisaation todellisten tarpeiden pohjalta. Erilaisten lähestymistapojen ymmärtäminen ja arvostaminen auttaa organisaatioita löytämään juuri heille sopivimmat osaajat.
